Turun Judoseura Ry

JUDO SUOMEN TURUSSA

Turussa tuli vuonna 2002 täyteen 40 vuotta judon tietä. Toimintahan alkoi Turun Judoseura ry:n alaisuudessa 1960-luvulla. Vuonna 1972 Turun Judoseura ry ja Akateeminen Judokerho yhdistivät toimintansa. Näin syntyi Budokwai ry:n Judojaosto. Budokwai oli monilajiseura, jossa judon lisäksi alussa mukaan tuli karate ja aikido sekä myöhemmin taekwondo ja iaido. Vuonna 1981 Budokwaista irtaantui ryhmä judokoita ja perusti Judokai Ry:n. Kumpikin seura kulki pari vuosikymmentä omaa tietään kunnes 1999 budokwailaiset sekä judokailaiset judokat yhdistivät voimansa ja uusi seura sai ympyrän sulkeuduttua nimekseen Turun Judoseura ry.

Judon tulo Suomeen

Suomeen judo rantautui 50-luvun alkupuolella. Ensimmäisiä ohjattuja harjoituksia pidettiin tiettävästi Helsingissä Shigemi Tagamin ohjauksessa kun hänet nimettiin vuonna 1954 Japanin lähetystösihteeriksi. Näin judo toimi myös yhdyssiteenä suomalaiseen väestöön. Edellisen judotoiminnan myötä perustettiin Suomen Judoliitto r.y. 1958, jonka johtavana henkilönä toimi Torsten Muren.

Judon alku Turussa

Turkuun judo siirtyi hiljalleen Helsingistä. Ensimmäinen suomalainen judoseura, Turun judoseura ry perustettiin 1.6.1962. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat: puheenjohtajana tehtailija Onni Sarlin, vankilanjohtaja Eero Karo, vankilan varajohtaja Arvo Alkio, yliluutnantti Veikko Hannuniemi, rikosetsivät Martti Lankinen ja Pentti Tamlander, postivirkailija Esko Oikarinen, varastonhoitaja Jaakko Sarlin sekä varatuomari Seppo Vehanen.

Turkulaiset liiton puheenjohtajina

Vesa Reilimo valittiin Judoliiton puheenjohtajaksi 1970 ja Kaj Lindberg 1973. Kaj Lindberg on Turun Judoseuran perustajajäseniä ja hän toimi eläkkeelle jäätyään pitkään Suomen Judoliiton puheenjohtajana. Lindberg oli myös 8 vuotta Euroopan Judo Unionin hallituksen jäsen.

J.G.J – Turun Judoseuran edeltäjä

Turun Judoseura ry. perustettiin kesällä 1962. Tätä edelsi mielenkiintoinen esivaihe, jonka pohjalta tämä Suomen ensimmäinen judoseura sitten muodostettiin. Aluksi oli kyse hieman salaperäisestä harjoitteluyhteisöstä, jonka opetusohjelmaan kuuluivat ”Jiu-Jitsu, Glous-Gombat ja Judo”. Näistä muodostui nimi J.G.J. Harjoitukset pidettiin poliisien painimolskilla. Turun judoseuran perustajajäsen Kaj Lindberg on kertonut, että maalis- ja huhtikuun vaihteessa 1962 eräs hänen työtoverinsa oli pyytänyt häntä mukaan näihin harjoituksiin. Kyseinen työkaveri oli myös sanonut, että jos tulet tähän mukaan, et sitten saa lopettaa kesken. Judon parissa kansainvälisestikin toiminut ja maassamme laaja-alaisesti ansioitunut Lindberg sanoikin noudattaneensa tuota käskyä pian 40 vuotta…

Harjoitusten vetäjänä toimi muukalaislegioonassa taitonsa hankkinut Jaakko Sarlin (Lappeteläinen). Sarlinilla oli omien sanojensa mukaan tässä vaiheessa sininen vyö, mutta se ei ollut Suomessa hankittu. Hän oli pikemminkin monipuolisen itsepuolustustekniikan omaava mies kuin judospesialisti. Max Jensen olikin todennut huhtikuussa 1963 Turun judoseuran 1.puheenjohtajalle Onni Sarlinille lähettämässään kirjeessä: ”Pojallesi Jaakolle olen myös valmis antamaan hänen tarvitsemaansa erikoisterästävää tekniikkaa, jota hän taitaa tarvita”. Jaakko Sarlin oli kuitenkin yksi tärkeimmistä turkulaisen judo-toiminnan liikkeelle panijoista. Hän oli tammikuussa 1962 kirjoittanut ”Johdantoa itsepuolustusjärjestelmälle (J.G.J)” otsikolla yleiskuvauksen opettamistaan tekniikoista. Siinä kerrotaan erikseen Jiu-Jitsusta (ju-jutsu), Glous-Gombatista eli lähitaistelusta, jota ”harrastetaan ja opetetaan eri maiden ”comando-joukoille” (erikoisjoukoille) vihollisen nujertamiseksi äänettömästi, ilman asetta” sekä judosta, joka on ”(plastillinen) urheilumuoto, jonka pääpiirteet perustuvat tasapainon horjuttamiseen sekä painolain kumoamiseen heiton aikana”. Kirjoitelmansa lopuksi Sarlin kertoo judon vyöjärjestelmästä, josta toteaa vielä: ”Näitä erivärisiä, eriarvoisia vöitä myöntää yksinomaan Judo-opiston diploomin omaava opettaja, joka voi kohota mustan vyön arvossaan 4 – 5. hampaan Judo-professoriksi”. Viimeksi mainittuja on Turustakin kasvanut sitten J.G.J:n päivien… (Kati Kajander)

”Judoa harrastettiin nykyisen mittapuun mukaan vaatimattomasti. Ei ollut saleja eikä tatameja, ei edes riisitatameja. Paikaksi riitti, kunhan oli joku suhteellisen pehmeä alusta. Jossain vaiheessa selattiin judokirjaa, sivu 10, kuva 3 ja yritettiin tehdä liike kuvan mukaisesti. Siitä se lähti. Innostusta oli.” (Turkulainen judoka)

Judo nautti alussa suurta mielenkiintoa Turussa. Vuonna1963 Turun kauppakorkeakoulun kerhohuoneiston tiloissa pidettiin Turun Akateemisen Judokerhon perustamiskokous. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Reilimo. Näin syntyi toinen seura Turkuun.

”60-luvulla Turun Sanomien urheilusivulla oli juttu kun turkulaiset judokat oli suorittanut oranssin vyön. Se oli urheilu-uutinen silloin.”

Kilpailutoiminta Turussa

Turku on ollut Suomessa voimakkaasti kehittämässä Judoa. Suomen ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin 1963 Turun konserttitalolla.

Huomattava osa silloisista osanottajista on vaikuttanut sittemmin ratkaisevasti judon kehitykseen Suomessa. Reijo Ojala toi ensimmäisen judomestaruuden Turkuun 1969. Vuonna 1975 järjestettiin Turussa Suomen ensimmäiset kansainväliset arvokisat, nuorten judon EM-kilpailut. Vesa Reilimo valittiin Judoliiton toimitusjohtajaksi ja kilpailujen pääsihteeriksi. Muita keskeisiä judovaikuttajia Turussa tuolloin olivat Reijo Ojala, Asko Virolainen, Olavi Suomalainen, Henry Pomell ja Teppo Uimonen. Ensimmäinen B-nuorten Finnish Judo Open -kilpailu järjestetiin Turussa vuonna 1995. Judon Pohjoismainen mestaruuskilpailut järjestettiin 1998, poikkeuksellisesti Kupittaan jäähallissa, josta tosin jää oli jo poistettu.

Budokwai r.y., judojaosto

Turun Judoseura ja Akateeminen Judokerho yhdistivät voimansa helmikuussa 1972. Näin syntyi Budokwai r.y. monilajiseura. Aluksi mukaan tuli karate ja aikido ja myöhemmin taekwondo ja iaido.

Judo on turkulaisen budotoiminnan kantaisä ja Budokwai ry. sen emoseura. Siitä on aikanaan irtaantuneet mm: Judokai, Shaolin, Karate Sankukai, Turku Aikikai, Aikitaiso, Turun Taekwondo Team ja Turun Aikibudo.

Turun Judoseura…jälleen

Vuonna 1998 käynnistyivät yhdistymisneuvottelut Budokwain judojaoston ja Judokain välillä. Neuvottelujen tuloksena päätettiin perustaa Turun Judoseura uudelleen vuonna 1999. Järjestäytymiskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Peter Sandell ja varapuheenjohtajaksi Kari Matikka, joka toimi myös seuran puheenjohtajana vuoden 2008 loppuun asti. Vuonna 2009 puheenjohtajaksi valitiin Jussi Välimäki.

Judoseura toimii kaupungin budohallilla, Virusmäentie 65:ssä. Alkeiskurssit järjestään vuosittain keväällä ja syksyllä. Oma ryhmänsä kootaan sekä junioreista että aikuisista. Harjoituksista vastaavat kokeneet mustan vyön judokat. Judon voi aloittaa yhtä hyvin 7-vuotiaana tai eläkeiässä.

Tekstin kasannut Esko Kuhlman


	JUDO SUOMEN TURUSSA Turussa tuli vuonna 2002 täyteen 40 vuotta judon tietä. Toimintahan alkoi Turun Judoseura ry:n alaisuudessa 1960-luvulla. Vuonna 1972 Turun Judoseura ry ja Akateeminen Judokerho yhdistivät toimintansa. Näin syntyi Budokwai ry:n Judojaosto. Budokwai oli monilajiseura, jossa judon lisäksi alussa mukaan tuli karate ja aikido sekä myöhemmin taekwondo ja iaido. Vuonna 1981 Budokwaista irtaantui ryhmä judokoita ja perusti Judokai Ry:n. Kumpikin seura kulki pari vuosikymmentä omaa tietään kunnes 1999 budokwailaiset sekä judokailaiset judokat yhdistivät voimansa ja uusi seura sai ympyrän sulkeuduttua nimekseen Turun Judoseura ry. Judon tulo Suomeen Suomeen judo rantautui 50-luvun alkupuolella. Ensimmäisiä ohjattuja harjoituksia pidettiin tiettävästi Helsingissä Shigemi Tagamin ohjauksessa kun hänet nimettiin vuonna 1954 Japanin lähetystösihteeriksi. Näin judo toimi myös yhdyssiteenä suomalaiseen väestöön. Edellisen judotoiminnan myötä perustettiin Suomen Judoliitto r.y. 1958, jonka johtavana henkilönä toimi Torsten Muren. Judon alku Turussa Turkuun judo siirtyi hiljalleen Helsingistä. Ensimmäinen suomalainen judoseura, Turun judoseura ry perustettiin 1.6.1962. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat: puheenjohtajana tehtailija Onni Sarlin, vankilanjohtaja Eero Karo, vankilan varajohtaja Arvo Alkio, yliluutnantti Veikko Hannuniemi, rikosetsivät Martti Lankinen ja Pentti Tamlander, postivirkailija Esko Oikarinen, varastonhoitaja Jaakko Sarlin sekä varatuomari Seppo Vehanen. Turkulaiset liiton puheenjohtajina Vesa Reilimo valittiin Judoliiton puheenjohtajaksi 1970 ja Kaj Lindberg 1973. Kaj Lindberg on Turun Judoseuran perustajajäseniä ja hän toimi eläkkeelle jäätyään pitkään Suomen Judoliiton puheenjohtajana. Lindberg oli myös 8 vuotta Euroopan Judo Unionin hallituksen jäsen. J.G.J – Turun Judoseuran edeltäjä Turun Judoseura ry. perustettiin kesällä 1962. Tätä edelsi mielenkiintoinen esivaihe, jonka pohjalta tämä Suomen ensimmäinen judoseura sitten muodostettiin. Aluksi oli kyse hieman salaperäisestä harjoitteluyhteisöstä, jonka opetusohjelmaan kuuluivat ”Jiu-Jitsu, Glous-Gombat ja Judo”. Näistä muodostui nimi J.G.J. Harjoitukset pidettiin poliisien painimolskilla. Turun judoseuran perustajajäsen Kaj Lindberg on kertonut, että maalis- ja huhtikuun vaihteessa 1962 eräs hänen työtoverinsa oli pyytänyt häntä mukaan näihin harjoituksiin. Kyseinen työkaveri oli myös sanonut, että jos tulet tähän mukaan, et sitten saa lopettaa kesken. Judon parissa kansainvälisestikin toiminut ja maassamme laaja-alaisesti ansioitunut Lindberg sanoikin noudattaneensa tuota käskyä pian 40 vuotta… Harjoitusten vetäjänä toimi muukalaislegioonassa taitonsa hankkinut Jaakko Sarlin (Lappeteläinen). Sarlinilla oli omien sanojensa mukaan tässä vaiheessa sininen vyö, mutta se ei ollut Suomessa hankittu. Hän oli pikemminkin monipuolisen itsepuolustustekniikan omaava mies kuin judospesialisti. Max Jensen olikin todennut huhtikuussa 1963 Turun judoseuran 1.puheenjohtajalle Onni Sarlinille lähettämässään kirjeessä: ”Pojallesi Jaakolle olen myös valmis antamaan hänen tarvitsemaansa erikoisterästävää tekniikkaa, jota hän taitaa tarvita”. Jaakko Sarlin oli kuitenkin yksi tärkeimmistä turkulaisen judo-toiminnan liikkeelle panijoista. Hän oli tammikuussa 1962 kirjoittanut ”Johdantoa itsepuolustusjärjestelmälle (J.G.J)” otsikolla yleiskuvauksen opettamistaan tekniikoista. Siinä kerrotaan erikseen Jiu-Jitsusta (ju-jutsu), Glous-Gombatista eli lähitaistelusta, jota ”harrastetaan ja opetetaan eri maiden ”comando-joukoille” (erikoisjoukoille) vihollisen nujertamiseksi äänettömästi, ilman asetta” sekä judosta, joka on ”(plastillinen) urheilumuoto, jonka pääpiirteet perustuvat tasapainon horjuttamiseen sekä painolain kumoamiseen heiton aikana”. Kirjoitelmansa lopuksi Sarlin kertoo judon vyöjärjestelmästä, josta toteaa vielä: ”Näitä erivärisiä, eriarvoisia vöitä myöntää yksinomaan Judo-opiston diploomin omaava opettaja, joka voi kohota mustan vyön arvossaan 4 – 5. hampaan Judo-professoriksi”. Viimeksi mainittuja on Turustakin kasvanut sitten J.G.J:n päivien… (Kati Kajander) ”Judoa harrastettiin nykyisen mittapuun mukaan vaatimattomasti. Ei ollut saleja eikä tatameja, ei edes riisitatameja. Paikaksi riitti, kunhan oli joku suhteellisen pehmeä alusta. Jossain vaiheessa selattiin judokirjaa, sivu 10, kuva 3 ja yritettiin tehdä liike kuvan mukaisesti. Siitä se lähti. Innostusta oli.” (Turkulainen judoka) Judo nautti alussa suurta mielenkiintoa Turussa. Vuonna1963 Turun kauppakorkeakoulun kerhohuoneiston tiloissa pidettiin Turun Akateemisen Judokerhon perustamiskokous. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Reilimo. Näin syntyi toinen seura Turkuun. ”60-luvulla Turun Sanomien urheilusivulla oli juttu kun turkulaiset judokat oli suorittanut oranssin vyön. Se oli urheilu-uutinen silloin.” Kilpailutoiminta Turussa Turku on ollut Suomessa voimakkaasti kehittämässä Judoa. Suomen ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin 1963 Turun konserttitalolla. Huomattava osa silloisista osanottajista on vaikuttanut sittemmin ratkaisevasti judon kehitykseen Suomessa. Reijo Ojala toi ensimmäisen judomestaruuden Turkuun 1969. Vuonna 1975 järjestettiin Turussa Suomen ensimmäiset kansainväliset arvokisat, nuorten judon EM-kilpailut. Vesa Reilimo valittiin Judoliiton toimitusjohtajaksi ja kilpailujen pääsihteeriksi. Muita keskeisiä judovaikuttajia Turussa tuolloin olivat Reijo Ojala, Asko Virolainen, Olavi Suomalainen, Henry Pomell ja Teppo Uimonen. Ensimmäinen B-nuorten Finnish Judo Open -kilpailu järjestetiin Turussa vuonna 1995. Judon Pohjoismainen mestaruuskilpailut järjestettiin 1998, poikkeuksellisesti Kupittaan jäähallissa, josta tosin jää oli jo poistettu. Budokwai r.y., judojaosto Turun Judoseura ja Akateeminen Judokerho yhdistivät voimansa helmikuussa 1972. Näin syntyi Budokwai r.y. monilajiseura. Aluksi mukaan tuli karate ja aikido ja myöhemmin taekwondo ja iaido. Judo on turkulaisen budotoiminnan kantaisä ja Budokwai ry. sen emoseura. Siitä on aikanaan irtaantuneet mm: Judokai, Shaolin, Karate Sankukai, Turku Aikikai, Aikitaiso, Turun Taekwondo Team ja Turun Aikibudo. Turun Judoseura…jälleen Vuonna 1998 käynnistyivät yhdistymisneuvottelut Budokwain judojaoston ja Judokain välillä. Neuvottelujen tuloksena päätettiin perustaa Turun Judoseura uudelleen vuonna 1999. Järjestäytymiskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Peter Sandell ja varapuheenjohtajaksi Kari Matikka, joka toimi myös seuran puheenjohtajana vuoden 2008 loppuun asti. Vuonna 2009 puheenjohtajaksi valitiin Jussi Välimäki. Judoseura toimii kaupungin budohallilla, Virusmäentie 65:ssä. Alkeiskurssit järjestään vuosittain keväällä ja syksyllä. Oma ryhmänsä kootaan sekä junioreista että aikuisista. Harjoituksista vastaavat kokeneet mustan vyön judokat. Judon voi aloittaa yhtä hyvin 7-vuotiaana tai eläkeiässä. Tekstin kasannut Esko Kuhlman